Wörterbuch für Latein-Deutsch und Deutsch-Latein

Formentabelle zu "oppugnare"

Verb

Präsens (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnooppugnor
2. Person Singularoppugnasoppugnaris, oppugnare
3. Person Singularoppugnatorias, oppugnatoppugnatur
1. Person Pluraloppugnamusoppugnamur
2. Person Pluraloppugnatisoppugnamini
3. Person Pluraloppugnant, obpugnantoppugnantur
Imperfekt (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnabamoppugnabar
2. Person Singularoppugnabasoppugnabaris, oppugnabare
3. Person Singularoppugnabatoppugnabatur
1. Person Pluraloppugnabamusoppugnabamur
2. Person Pluraloppugnabatisoppugnabamini
3. Person Pluralobpugnabant, oppugnabantoppugnabantur
Futur I (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnabooppugnabor
2. Person Singularoppugnabisoppugnabere, oppugnaberis
3. Person Singularoppugnabitoppugnabitur
1. Person Pluraloppugnabimus, oppugnarimusoppugnabimur
2. Person Pluraloppugnabitisoppugnabimini
3. Person Pluraloppugnabuntoppugnabuntur
Perfekt (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnavi
2. Person Singularoppugnavisti
3. Person Singularoppugnauit
1. Person Pluraloppugnavimus
2. Person Pluraloppugnavistis
3. Person Pluraloppugnaverunt, oppugnarunt, oppugnavere, oppugnare
Plusquamperfekt (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnaveram
2. Person Singularoppugnaveras
3. Person Singularoppugnaverat
1. Person Pluraloppugnaveramus
2. Person Pluraloppugnaveratis
3. Person Pluraloppugnaverant
Futur II (Indikativ)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnavero
2. Person Singularoppugnaris, oppugnaveris
3. Person Singularoppugnarit, oppugnaverit
1. Person Pluraloppugnaverimus
2. Person Pluraloppugnaveritis
3. Person Pluraloppugnauerint, oppugnarint
Präsens (Konjunktiv)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnemoppugner
2. Person Singularoppugnesoppugnere, oppugneris
3. Person Singularoppugnetoppugnetur
1. Person Pluraloppugnemusoppugnemur
2. Person Pluraloppugnetisoppugnemini
3. Person Pluraloppugnentoppugnentur
Imperfekt (Konjunktiv)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnaremoppugnarer
2. Person Singularoppugnaresoppugnarere, oppugnareris
3. Person Singularoppugnaretoppugnaretur
1. Person Pluraloppugnaremusoppugnaremur
2. Person Pluraloppugnaretisoppugnaremini
3. Person Pluraloppugnarentoppugnarentur
Perfekt (Konjunktiv)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnaverim
2. Person Singularoppugnaris, oppugnaveris
3. Person Singularoppugnarit, oppugnaverit
1. Person Pluraloppugnaverimus, oppugnarimus
2. Person Pluraloppugnaveritis
3. Person Pluraloppugnauerint, oppugnarint
Plusquamperfekt (Konjunktiv)
 AktivPassiv
1. Person Singularoppugnavissem
2. Person Singularoppugnavisses
3. Person Singularoppugnasset, oppugnavisset
1. Person Pluraloppugnavissemus
2. Person Pluraloppugnassetis, oppugnavissetis
3. Person Pluraloppugnavissent, oppugnassent
Infinitiv
 PräsensPerfekt
Aktivoppugnareoppugnavisse
Passivoppugnari, oppugnarier
Imperativ I
 AktivPassiv
2. Person Singularoppugnaoppugnare
3. Person Singular
2. Person Pluraloppugnateoppugnamini
3. Person Plural
Imperativ II
 AktivPassiv
2. Person Singularoppugnato, oppugnatoreisoppugnatoriis, oppugnator
3. Person Singularoppugnato, oppugnatoreisoppugnatoriis, oppugnator
2. Person Pluraloppugnatote
3. Person Pluraloppugnantooppugnantor
PPP
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ
PPA
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ
PFA
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ
Gerundivum
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ

Adjektiv

Positiv
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativoppugnatoriis
Akkusativoppugnatorias
Ablativoppugnaceoppugnatoriis
Vokativ
Komparativ
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ
Superlativ
 SingularPlural
Nominativ
Genitiv
Dativ
Akkusativ
Ablativ
Vokativ

Wortschatz · Textstellen · Datenschutz · Impressum